6. Ensimmäiset häiriöt (02:32)

Sini: Toimiiko implanttisi normaalisti? Tiedän, ettei eroa pitäisi pystyä huomaamaan sisäpuolelta, mutta – mitä luulet, onkohan mahdollista, ettei se toimisi kunnolla kaikille?

Tero: No, kai se on vierasesine, vähän niin kuin elinsiirto tai ihosiirre... Saattaa se reagoida. Mutta hylkimisestä en tiedä.

Sini: Onko siis implantti itse vierasesine, vai ylimääräinen aika?

Tero: Mmh, mä en ole varma. Se oli vähän kömpelö vertaus, mutta häiriöitä – joo, on niitä ollut. Puhutaankohan me samasta asiasta? Kerro niistä sun häiriöistä.

Sini: No, me ei olla samassa tahdissa. He elävät 24:ssa ja me 25 tunnissa. Mutta mulla on alkanut olla sellaisia hetkiä, joissa ero lipsuu vielä suuremmaksi. Niinkuin aika ryöpsähtäisi tai purkautuisi eteenpäin. En tunne eläväni nopeammin mutta koen hetkiä, tai ajan poukamia, joissa esimerkiksi viisi minuuttia saattaa kestää viisitoista. Aika ei tunnu hidastetulta, mutta ne hetket ovat kuin hengähdystaukoja. Voisin kävellä meren rannalle, käydä suihkussa, tehdä viidentoista minuutin edestä mitä tahansa ja kellon mukaan siihen menisi vain viisi minuuttia.

Tero: [hengähtää helpottuneena] En ole siis yksin! Mutta onko se toisaalta hyvä asia, että sulla ja ehkä muillakin on samanlaisia oireita? Se tuntuu ihan hyvältä asialta! Tai no, mulla oli vähän samanlainen kokemus, mutta ei ihan. Musta se ei tunnu äkillisenä purkauksena, vaan paisumisena. Se kasvaa hitaasti ja kestää pidempään, vaikka laajentuma ei olisi erityisen suuri. Ylimääräinen aika tulee pitkin päivää aaltoina ja pyörteinä.

Sini: Pysyykö se sullakaan tietyssä aikataulussa?

Tero: Ei, ei ainakaan missään tavanomaisessa. Mutta musta alkaa tuntua siltä, että pystyn vaikuttamaan siihen.

Sini: Pystytkö sä hallitsemaan sitä?

Tero: [nauraa] En! Tai en ainakaan vielä! Yritän. Tarkoitin, että jotenkin mun olotila vaikuttaa siihen. Se ikäänkuin lukee mua.