3: 1860-luku. Rautatieaseman tulo.
1 sound
AINA Olemme saapuneet 1800-luvulle. Tai tarkemmin: vuoteen 1862, jolloin vieressäsi oleva asemarakennus on juuri valmistunut ja vihitään käyttöön. Kuvittele aurinkoinen kesäpäivä. Rautatiekiskojen takana, nykyisten rakennusten paikalla jatkuu silmin kantamattomiin peltoja ja tuuli liikuttaa heinää kuin merta. Näetkö, kuinka eteesi raiteille pysähtyy musta höyryveturi, jonka perässä on kymmenen matkustajavaunua? Yhdestä vaunusta astuu valtioneuvos ja senaatin jäsenet. Tikkurilan laulukunta alkaa esittää heille neliäänisesti Suomen laulua.
RATATYÖNTEKIJÄN HAAMU Hyvä se on herrojen tulla valmiille asemalle, kun minä olen sen heille muiden työmiesten kanssa rakentanut. Asemarakennus on Edefeltin suunnittelema ja tiilestä tehty aivan kuten pääkaupungissa ja Hämeenlinnassa, mutta ei se olisi noussut ilman meidän työtä. Työskentelin ensin pellolla, mutta rahan perässä siirryin rakentamaan asemaa. Asensin jopa nuo ikkunat.
AINA Kävele lähemmäs asemarakennusta ja katso ikkunasta sisään. Rakennuksessa toimii nykyään Vantaan museo, mutta pystytkö silti kuvittelemaan, kuinka herra senaattori puhuu huoneen nurkassa juhlaväelle?
RATATYÖNTEKIJÄN HAAMU Hän puhuu meille taidosta, sävyisyydestä ja Jumalan pelosta. Puheen lopuksi me hurraamme. Senaattori jää korkea-arvoisten henkilöiden kanssa tyhjentämään samppanjamaljoja asemahuoneeseen, mutta me tavallinen kansa nautimme avajaisista ulkona.
AINA Aseman viereen pystytettyjen telttojen pöydät notkuvat punssia, olutta ja voileipiä. Siellä täällä seisoo pieniä ihmisrykelmiä, joissa pohditaan, onko höyryvaunu uhka vai mahdollisuus.
RATATYÖNTEKIJÄN HAAMU Minua on alkanut pelottaa, että ratatyöt vievät rahat maanviljelyltä, mutta monet kaupunkilaiset ovat sitä mieltä, että paremmat yhteydet tuovat tänne teollisuutta ja varallisuutta. Nähtäväksi jää…
AINA Avajaisissa on aina niin kiva tunnelma, mutta nyt täytyy jatkaa eteenpäin, että ehdimme matkustaa historiassa mahdollisimman pitkälle. Tavataan seuraavaksi viereisessä puistossa. Valitse yksi puiston puista ja pysähdy sen vierelle.
