Aikamatka Tikkurilan nykyhetkestä jääkauteen

AINA Voi ei. Olemme joutuneet keskelle vuotta 1918 ja sisällissotaa. On aamu huhtikuun 13. päivänä. Saksalaiset ovat hyökänneet Tikkurilan punakaartilaisia vastaan, sillä he yrittävät vapauttaa valkoisten kanssa Helsingin punakaartilaisten vallasta.

AINA Sinun on parempi suojautua. Etsi taksiaukiolta suojaisa paikka ja odota siellä kunnes ammuskelu lakkaa. (Tauko.) En haluaisi aloittaa kierrostamme tästä vuodesta, mutta sisällissota liittyy niin voimakkaasti tähän vanhaan asema-alueeseen, etten voinut ohittaa asiaa. Jos haluamme kulkea ajassa taaksepäin, emme voi olla kuin ikäviä tapahtumia ei olisi tapahtunut, vaikka sisällissodasta on mieluummin vaiettu. Tästäkin taistelusta oli vaikea löytää tutkimusmateriaalia.

AINA Pystytkö kuvitteleman, kuinka punatiilisen asemarakennuksen kulmalle on piiloutunut kaksi naista kivääreiden kanssa.

PUNAKAARTILAISEN HAAMU Lapset sisälle! Saksalaiset hyökkäsivät äsken. Kaikki parhaanikäiset miehet ovat rintamalla niin että jouduimme muodostamaan puolustusketjun vanhojen miesten ja nuorten poikien kanssa.

PUNAKAARTILAISEN HAAMU En osannut kuvitella mitään tällaista, kun liityin marraskuussa 1917 punakaartiin. Halusin vain työtä ja ruokaa, sillä perheeni oli nähnyt koko syksyn nälkää. Tiedätkö miltä nälkä tuntuu? (Tauko). Keitämme nokkosista keittoa ja syömme perunankuoria. Pelkistä akanoista leivottu leipä on niin piikikästä, että suuhun sattuu. Lopulta ilmoittauduin punakaartiin.

AINA Tikkurilan punakaartilaiset onnistuvat hetken puolustamaan rataa, mutta saksalaiset ovat ylivoimaisia. Iltapäivällä taistelu on ohi.

PUNAKAARTILAISEN HAAMU Ketjumme paikalla makaa kuolleita. Saksalaiset vangitsevat jäljelle jääneet kaartilaiset ja pakkaavat heidät junaan. Juna kuljettaa heidät kohti vankileiriä ja me keräämme lasten kanssa hylsyjä pelloilta.

AINA Punakaartilaiset vapautettiin Suomenlinnan vankileiriltä vasta muutaman kuukauden kuluttua. (Tauko.) Ennen sisällissotaa oli kuitenkin aika, jolloin Suomen teollistuminen ja luokkatietoisuus olivat vasta heräämässä. Tule, jatketaan matkaa punatiilisen asemarakennuksen luokse. Pysähdy reitillä seuraavaksi asemarakennuksen ja radan väliin. Kerron siellä Tikkurilan historiasta lisää.

AINA Olemme saapuneet 1800-luvulle. Tai tarkemmin: vuoteen 1862, jolloin vieressäsi oleva asemarakennus on juuri valmistunut ja vihitään käyttöön. Kuvittele aurinkoinen kesäpäivä. Rautatiekiskojen takana, nykyisten rakennusten paikalla jatkuu silmin kantamattomiin peltoja ja tuuli liikuttaa heinää kuin merta. Näetkö, kuinka eteesi raiteille pysähtyy musta höyryveturi, jonka perässä on kymmenen matkustajavaunua? Yhdestä vaunusta astuu valtioneuvos ja senaatin jäsenet. Tikkurilan laulukunta alkaa esittää heille neliäänisesti Suomen laulua.

RATATYÖNTEKIJÄN HAAMU Hyvä se on herrojen tulla valmiille asemalle, kun minä olen sen heille muiden työmiesten kanssa rakentanut. Asemarakennus on Edefeltin suunnittelema ja tiilestä tehty aivan kuten pääkaupungissa ja Hämeenlinnassa, mutta ei se olisi noussut ilman meidän työtä. Työskentelin ensin pellolla, mutta rahan perässä siirryin rakentamaan asemaa. Asensin jopa nuo ikkunat.

AINA Kävele lähemmäs asemarakennusta ja katso ikkunasta sisään. Rakennuksessa toimii nykyään Vantaan museo, mutta pystytkö silti kuvittelemaan, kuinka herra senaattori puhuu huoneen nurkassa juhlaväelle?

RATATYÖNTEKIJÄN HAAMU Hän puhuu meille taidosta, sävyisyydestä ja Jumalan pelosta. Puheen lopuksi me hurraamme. Senaattori jää korkea-arvoisten henkilöiden kanssa tyhjentämään samppanjamaljoja asemahuoneeseen, mutta me tavallinen kansa nautimme avajaisista ulkona.

AINA Aseman viereen pystytettyjen telttojen pöydät notkuvat punssia, olutta ja voileipiä. Siellä täällä seisoo pieniä ihmisrykelmiä, joissa pohditaan, onko höyryvaunu uhka vai mahdollisuus.

RATATYÖNTEKIJÄN HAAMU Minua on alkanut pelottaa, että ratatyöt vievät rahat maanviljelyltä, mutta monet kaupunkilaiset ovat sitä mieltä, että paremmat yhteydet tuovat tänne teollisuutta ja varallisuutta. Nähtäväksi jää…

AINA Avajaisissa on aina niin kiva tunnelma, mutta nyt täytyy jatkaa eteenpäin, että ehdimme matkustaa historiassa mahdollisimman pitkälle. Tavataan seuraavaksi viereisessä puistossa. Valitse yksi puiston puista ja pysähdy sen vierelle.

AINA On vuosi 1790. Olemme osa Ruotsin valtakuntaa ja vanhan kuninkaan kartaston mukaan tässä puistossa sijaitsee talonpoikien peltoa ja torppia. Valitettavasti talonpoikaistaloja ei ole säilynyt, mutta ehkä talo on mahdollista kuvitella. Talonpoikaistalot rakennettiin Ruotsin vallan aikana usein samalla tavalla. Kyseessä on tavallisesti paritupa, josta on aluksi rakennettu vain yksi tupa. Talon runkosyvyys on usein vain 6 metriä. Ehkä saat julkisivujen etäisyydestä paremmin käsityksen, jos otat kuusi isoa askelta eteenpäin. Kuusi metriä!

TALONPOJAN HAAMU Tuo ei ole totta. Taloni runkosyvyys on tavanomaista isompi. 7 metriä. Naapurin Veikolla on vain 6 metriä.

AINA Astu leikisti talon sisälle. Jos olet pitkä, kumarru matalaan porstuaan astuessa. Porstuan jälkeen tulee tupa ja vielä pieni kamari.

TALONPOJAN HAAMU Joku päivä minä vielä laajennan taloon toisen tuvan!

AINA Talo näyttää laajennuksen jälkeen kuitenkin edelleen vaatimattomalta kapean runkosyvyyden takia.

TALONPOJAN HAAMU Mutta entraus ei lopu siihen! Olen katsellut kartanoita. Miksi talonpojan pitäisi tyytyä tavalliseen taloon? Haluan, että taloni tyyli henkii vaurautta! Kaadan tuon pihassa seisovan puun ja vien sahalle. Rakennan talooni mansardikaton!

AINA Muoti vaikutti vähitellen ja osittain tiedostamatta myös talonpoikiin. Esimerkiksi mansardikattoihin otettiin mallia 1700-luvun kartanoissa ja kaupunkitaloissa. Astu nyt kuvitteellisesta talosta ulos ja hahmottele taloon mansardikatto. Tiedätkö, miltä mansardikatto näyttää? (Tauko). Kyseessä on nelisivuinen taitekatto.

TALONPOJAN HAAMU Älkää suunnitelko ja laiskotelko, vaan tulkaa auttamaan!

AINA Ehkä jätämme talkoot väliin, sillä seuraavaksi matkaamme jännittävään keskiaikaan. Jatketaan siis matkaa radan vartta ja pysähdytään seuraavaksi tien ylittävälle kävelysillalle!

AINA Kuten hetki sitten lupasin, olemme viimein saapuneet keskiaikaan. On vuosi 1372 ja allasi kulkevaa Tikkurilantietä kutsutaan Suureksi Rantatieksi tai Kuninkaantieksi. Ruotsin kuningas on juuri rakennuttanut tien Turun linnasta Viipurin linnaan. Kyseessä on vasta kuusimetriä leveä hiekkatie. Ehkä muinaisten aikojen kuvittelu on helpompaa, jos suljet silmäsi. Lisäsin myös hieman keskiaikaista musiikkia.

AINA Suomesta on tullut Ruotsin itämaa ja tänne saapuu Ruotsista uutta väestöä.

AINA Pystytkö kuvittelemaan, kuinka uudisasukkaiden hevoskärry pysähtyy tienlaitaan ja nelihenkinen perhe astuu ulos kärrystä?

UUDISASUKKAAN HAAMU Jag hatar Nylund. Jag vill inte flytta hit. De är så enkel och eländig här! Jag vill tillbaka till Stockholm!

AINA Ja mitä nyt! Ilmestyykö mutkan takaa kuninkaallinen ratsujoukko? Kyllä! He ratsastavat ohitsemme niin kovaa, että hiekka pöllyää – Yhtäkkiä pölyn keskeltä ilmestyy yksinäinen ratsastaja kuninkaallisessa ratsastusasussa. Hänen täytyy olla lähetti, joka kuljettaa kirjettä linnasta toiseen.

LÄHETIN HAAMU Jag har rest i tio dagar. Jag är så jävla trött! Jag vill bara dricka öl och sova – men jag måste fortsätta att jag hinner till Novgorod i tid.

AINA Keskiajasta lähtien alueella on ollut enemmän tai vähemmän pysyvää asutusta. Alueen ensimmäiset ihmiset saapuivat tänne kuitenkin paljon ruotsalaisia uudisasukkaita aiemmin.

AINA Tiedätkö milloin? Näetkö joen ylittävän sillan? Kerron sillalla alueen ensimmäisistä asukkaista lisää. Samalla kun kävelet kohti siltaa, voit kuvitella, kuinka jokainen askel vie sinua taas sata vuotta ajassa taaksepäin. 1200, 1100, 1000, 900 – voit jatkaa laskemista mielessäsi samalla, kun kävelet.

AINA Pysähdy hetkeksi sillalle. Olet saapunut vuoteen 3300 tai 3700 eaa. Tässä kohtaa historiaa minun on vaikea antaa enää tarkkoja vuosilukuja, mutta voin sanoa varmasti, että olemme 4. vuosituhannella ennen ajanlaskua.

AINA Edessäsi virtaavan joen paikalla on merenranta, johon Litorina-meren aallot lyövät. Katso vastapäistä rantatörmää ja kuvittele, kuinka meri on peittänyt Heurekan ja koko Helsingin alleen ja meri kimmeltää horisontissa.

AINA Muutaman kilometrin päässä – nykyisen kosken yläjuoksulla – sijaitsee kivikautinen kylä. Kylän asukkaat istuvat ehkä parasta aikaa nuotiolla ja syövät hylkeestä valmistettua ateriaa.

KERAAMIKON HAAMU Vatsani on täynnä ja minua väsyttää, mutta haluan viimeistellä savityöni. Pitäisikö saviukkoni silmäkuoppiin laittaa meripihkakoristeet? En tiedä. Ehkä teen ukolleni kuitenkin liian yrmeän ilmeen, sillä myöhemmin tutkijat nimeävät saviukkoni Tuimaksi.

AINA Kylästä on tosiaan tehty nykyään yli 300 000 arkeologista löydöstä. Kuten vuonna 1989 löytynyt savi-idoli, Tuima. Sen löysi lähistöllä asuva yksityishenkilö. Aluksi hän salasi löytönsä, sillä hän pelkäsi, että hänet tuomitaan itsekseen kaivamisesta. Ehkä hänkin kuului Vantaan harrastaja-arkeologeihin?

KERAAMIKON HAAMU Onneksi hän lopulta kertoi löydöstä, sillä teostani säilytetään nyt Kansallismuseossa. En olisi ikinä eläessäni uskonut, että 5500 vuotta myöhemmin niin moni ihminen näkee keramiikkatyöni.

AINA Arkeologisten löydösten perusteella tämä Vantaan alue on ollut yksi kivikauden merkittävimpiä keskuksia. Mutta nyt jatkamme kivikauttakin syvemmälle historiaan. Jatka matkaa sillan yli ja nähdään seuraavaksi Heurekan edustan kivipuistossa.

AINA Heurekan kivipuistossa on 124 erilaista, Suomen maaperästä kertovaa kiveä. Olen innoissani, sillä täältä löytyy myös Vantaan jääkautinen rantakivikko. Löydätkö jääkaudenaikaista kivikkoa puistosta? Ei hätää, se voi olla vaikea löytää lukuisien kivien joukosta. Mutta voit katsoa edessäsi levittyviä kiviä ja kuvitella kuinka siirryt jälleen kerran ajassa taaksepäin. Tällä kertaa 10 000 vuotta.

AINA Kivikosta alkaa jäätikön reuna. Jäätikkö jatkuu kohti Tikkurilan keskustaa ja peittää koko maiseman ja keskustan rakennukset valkoiseen jäähän. Tiedätkö kuinka paksua jää on enimmillään?

AINA Jopa 2-3 kilometriä. Katso ylöspäin ja kuvittele, kuinka pystysuora jääseinä nousee kaksi kilometriä ylöspäin.

MAMMUTIN HAAMU Alue ei ollut kuitenkaan koko aikaa jään peitossa vaan välillä jää vetäytyi. Silloin me mammutit laidunsimme jäätikön reunan alta paljastuvalla tundralla ja söimme herkullista heinää ja sammalta. Mammuttikaverini on edelleen keskuudessanne. Hänen kyynärluunsa löytyy Eläintieteellisestä museosta.

AINA Usein ajattelen, että Tikkurilan historia alkaa täältä; ajasta ennen ensimmäistä ihmistä. (Tauko.) Sitä on vain välillä vaikea muistaa, kun kaupunki valtaa luonnon ja ihmiset tuntuvat olevan kiinnostuneempia omasta kuin toisten lajien historiasta. Paitsi itse asiassa, jos muistan oikein, Heurekassa avautuu talvella 2025 juuri jääkauden eläimistä kertova näyttely! Olemmekin jo melkein tiedekeskuksella. Opaskierroksemme alkaa lähestyä loppuaan, mutta nähdään vielä kerran Heurekan edustalla, jotta voimme toivottaa näkemiin.

AINA Kierroksemme päättyy tähän, Tiedekeskuksen edustalle. Ennen kuin sanomme näkemiin, pyydän sinua katsomaan hetken ympärilläsi levittäytyvää Tikkurilaa. Mitä ajattelet Tikkurilasta opaskierroksen jälkeen? (Tauko). Jäikö sinua kiinnostamaan joku asia? (Tauko.) Mistä haluaisit tietää lisää? (Tauko.) Itse haluan ehdottomasti tutkia seuraavaksi Tikkurilan teollistumista. Vanhoja tehtaita ei osunut reitillemme, mutta niitä on täällä useita. Toivon, että sait kuitenkin aavistuksen siitä, kuinka paljon kiinnostavaa historiaa näinkin pieni alue kätkee sisäänsä. Mutta nyt minun on tullut aika päästää sinut. Lupasin, ettei kierrokseni kestä ikuisuutta! Joten ei muuta kuin näkemiin ja inspiroivia hetkiä elämässäsi!

* Tämä audiokävely oli osa Heurekan tuottamaa Tikkurilan tiedereitit-kävelyreittien pilottia. Auta kehittämään palvelua antamalla kokemuksestasi palautetta. Linkin palautelomakkeeseen löydät sovelluksesta sekä Heurekan verkkosivuilta.